Ajankohtaista

PKBEV hankkeen loppuraportti

Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat -hanke on päättynyt 31.12.2014. Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille! 

Hankkeen loppuraportin voi ladata tästä

Kohti energiaomavaraisuutta -PKBEV hankkeen päätösseminaari keräsi runsaan yleisön

 

Kohti energiaomavaraisuutta - seminaari sai runsaan yleisön 65 henkeä Lieksan lukion auditoriossa 2.12.2014. Seminaarista ja hankkeesta saamamme palaute oli positiivista. Esitykset saa ladattua tämän nettisivun tapahtumat sivulta. PIKES:n facebook sivuilla on kuvakooste tapahtumasta.

Kiitokset vielä kaikille osallistujille ja esiintyjille! Tulemme edelleen jatkamaan uusiutuvan energian alan kehittämistä seutukunnalla tulevina vuosina.

Opintomatka MTT Sotkamon uuteen biokaasulaitokseen 10.12.2014

Kohti energiaomavaraisuutta -Bioenergiaverkostot ja -virrat hankkeen päätösseminaari 2.12.2014 Lieksa

Matka Kuntaenergia 2014 tapahtumaan

Bioenergiaverkostot ja –virrat –hanke järjestää matkan Pielisen Karjalan kuntien päättäjille ja kunnallisten liikelaitosten johtaville virkamiehille Kuntaenergia 2014 tapahtumaan. Tapahtuma pidetään Salossa Original Sokos-Hotel Rikalassa 20.11.2014.

Teemana ovat: Polttoainehankinnan aluetaloudelliset vaikutukset, Energiatehokkuus, Riskien hallinta ja työturvallisuus.  Tarkempi ohjelma http://www.kuntaenergia.fi/ohjelma/

Seminaariin on paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautumiset 10.11.2014 mennessä niina.huikuri@pikes.fi tai p.040 689 8166

Uutta, kustannustehokkaampaa biokaasutusta maatiloille!

Eilen Valtimolla Laitalan lomilla pidettiin yksi viidestä suunnitellusta Kuivamädätys ja lannan separointi –infotilaisuudesta. Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä pieneenkin mittakaavaan, kuten maatiloille soveltuvia uusia ja aiempaa kustannustehokkaampia biokaasulaitosratkaisuja. Kuivamädätysteknologia on aina ollut kiinnostava vaihtoehto biokaasutukseen, sillä käsiteltävän biomassan määrä on jopa kymmenesosa verrattuna perinteiseen märkäprosessiin. Tästä seuraa luonnollisestikin kustannussäästöjä rakentamisessa sekä laitoksen energiankulutuksessa.  Jussi Aelligin ja Roope Pietikäisen mielipide olikin, että kuivamädätys tulee syrjäyttämään perinteisen biokaasutusprosessin ns. märkämädätyksen. Nivako Oy:n maahantuoma Renergonin laitosten valmistaja on ilmoittanut laitoksen oman energian käytön tasoksi vain 3 % tuotetusta energiasta. Määrä on ällistyttävän pieni verrattuna siihen, kuinka paljon perinteinen biokaasulaitos vie. Suomen olosuhteisiin toteutetut laitokset ovat vieneet energiaa todellisuudessa 20 - 50 % tuotetun energian määrästä. Tämä vaikuttaa oleellisesti laitoksen kannattavuuteen.

Kahdenlaista teknologiaa tarjolla

Kuivamädätysteknologiaa oli tilaisuudessa esillä kahdenlaista. Suomalaisen BioGTS:n kehittämä teknologia oli täysin automatisoitu ja jatkuvatoiminen. Prosessi toimii ns. tuubiperiaatteella. Raaka-ainetta syötettäessä biomassa liikkuu jatkuvasti eteenpäin sekoittuen reaktorin sisällä olevan ruuvin ansiosta. Nivako Oy:n edustama teknologia perustui panoskontteihin, joita täytetään ja puretaan vuoronperään. Kaasuntuotanto pysyy kokoajan vakiona eri prosessivaiheissa olevien panoskonttien ansiosta. Panoskontit sisältävät automatiikkaa, mutta tarvitsevat täytön ja tyhjennyksen noin 3 viikon välein käytetystä syötteestä riippuen. Jos syötteenä on pääasiassa tuoretta heinää, voisi viipymä olla jopa 6 viikkoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos kontteja on kolme, ja jokainen kontti on ladattu viikko toisensa jälkeen tulisi latauksia ja täyttöjä kerran viikkoon. Lataukseen ja täyttöön tarvitaan tavallinen etukuormaaja, joita löytyy joka tilalta. Yhden kontin purkamis- ja latausaika olisi arviolta 2 - 3 h/viikko. Muuta työtä biokaasulaitos ei käytännössä katsoen tarvitse. Konteissa ei ole ollenkaan liikkuvia osia, vain prosessissa syntyvää nestettä kierrätetään, jotta biomassaan saadaan tasaisesti levitettyä oikea bakteerikanta, ja bakteerit saavat tarpeeksi nestettä biokaasun muodostusprosessia varten.

Separoinnin hyödyt

Tilaisuudessa käytiin läpi myös lannan/kuivamädätteen separoinnin hyötyjä, joita esittelemään oli kutsuttu Tero Savela Rekitec Oy:stä. Lietelantaa voi olla kannattavaa separoida kuiva- ja nestejakeiksi. Kuivajae sisältää hitaasti liukenevaa fosforia ja typpeä, kun taas nesteosaan on jäänyt liukoinen typpi. Typpipitoinen neste voidaan käyttää fosforiherkillä pelloilla sekä erityisesti nurmen lannoitukseen. Kuivajae soveltuu erityisesti alueille, jotka ovat herkkiä ravinnevalumille, sekä pelloille jotka tarvitsevat erityisesti fosforia. Kuivajae voidaan kompostoida tai kuivamädättää edelleen, jolloin orgaaninen aines hajotetaan biokaasuksi. Tämä on samalla ympäristöteko, sillä 23-kertainen kasvihuonekaasu metaani poltetaan hiilidioksiksi. Kompostoinnissa tai luonnossa mädätessään metaania syntyy myös, ja se vapautuu ilmakehään lämmittäen ilmastoa. Separoinnissa säästöä tulee myös kuljetuskustannuksissa, sillä nestemäinen lannoite voidaan käyttää lähellä, kun taas ravinteiltaan rikkaampi kuivaosa voidaan ajaa kauemmas. Mädätysjäännös on hajutonta ja hygienisoitua, joten sitä voi turvallisesti levittää lähellä asutusta sijaitsevia peltoja. Näin voidaan säästää keinolannoitekustannuksissa. MTT:n tutkimuksissa biokaasutuksessa prosessoidun lannoitteen on todettu nostavan satotasoa yhtä hyväksi kuin keinolannoitteilla lannoitettaessa. Prosessissa ravinteet muuttuvat kasveille käyttökelpoisempaan muotoon, jolloin ne saavat ravinteet käyttöönsä heti. Lisäksi prosessoitu lannoite ei sisällä rikkakasveja, jolloin varsinkin luomutilalla satotaso voi nousta jo vähäisemmän rikkakasvimäärän kautta. Vesien ravinnepäästöt pienevät, sillä kasvit saavat käytettyä ravinteet maasta nopeammin. Jos tilalla on todettu, että separointi on tilalle kannattavaa, mahdollistaa se myös kuivamädätyksen lietelantatilalle. 2,2 kW tehoinen separointilaitteisto olisi kustannukseltaan 20 000 € luokkaa. Esimerkiksi jos tilalla syntyy 3000 tonnia lietelantaa, veisi 8 m3/tunnissa lietelantaa separoiva separaattori vain 825 kWh sähköä, mikä on euroissa saman verran. Joillakin paikkakunnilla on tarjolla jopa mobiiliseparointipalvelua (www.separointi.fi).

Kustannussäästöä kuivikkeen kierrätyksestä

Tilaisuudessa oli esillä myös kuivikkeen kierrättämismahdollisuus. Tätä tehdään enemmän tai vähemmän ulkomailla esim. Ruotsissa, eikä sitä ole kielletty Suomessakaan. Separoimalla nesteen pois kuivikelannasta tai kuivamädätteestä on kuiviketta mahdollista kierrättää n. 2- 3  kertaa. Kompostoimalla tai prosessoimalla biokaasulaitoksessa kuivikelanta hygienisoidaan, jolloin sen ominaisuudet ovat lähes turpeen tasolla eikä kierrätetty kuivike sisällä enää taudinaiheuttajia. Suurin osa nopealiukoisista ravinteista lähtee separoidun nesteosan mukana. Kuivikekustannuksissa on näin mahdollista saada merkittäviäkin kustannussäästöjä. MTT tutkii parhaillaan kuivikelannan kierrättämistä.

Tilaisuus: Kuivamädätys ja lannan separointi – Tehokkuutta biokaasuntuotantoon –infotilaisuus Valtimolla 23.10. klo 9.30-13.30

Järjestäjät: Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja –virrat –hanke, PIKES Oy, Liikennebiokaasu energiatiloilta –hanke, Proagria

 

Kirjoittaja,

 

Niina Huikuri, yritysasiantuntija/projektipäällikkö

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy

niina.huikuri@pikes.fi, p.0406898166

Lieksan infotilaisuus 24.10. Kuivamädätys ja lannan separointi -Tehokkuutta biokaasuntuotantoon on peruutettu.

Kuivamädätys ja lannan separointi – Tehokkuutta biokaasuntuotantoon info tilaisuus Lieksassa 24.10. on peruutettu vähäisen osanottajamäärän takia. Lieksaan ilmoittautuneet voivat tulla huomenna pidettävään Valtimon tilaisuuteen Laitalan lomilla klo 9.30-13.30 osoitteessa Laitalantie 85 Karhunpää.

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,

Niina Huikuri, Bioenergiaverkostot ja –virrat –hanke, PIKES Oy, p.040 689 8166

Marja Pulkkinen, Liikennebiokaasua energiatiloilta –hanke, Proagria, p.040 301 2438

Kuivamädätys ja lannanseparointi - Tehokkuutta biokaasuntuotantoon -infot Pohjois-Karjalassa 23.10-4.11.2014

Haluatko säästää kuivikekustannuksissa? Kuivikelannan / kuivamädättteen separoinnilla on mahdollista kierrättää kuiviketta uudelleen petimateriaalina. 

Haluatko säästöä lietelannan kuljetuskustannuksiin tai on lannan sijoituksessa ongelmia? Lietelantaa voidaan myös separoida kuiva- ja nestejakeiksi. Kuivajae sisältää hitaasti liukenevaa fosforia ja typpeä, kun taas nesteosaan on jäänyt liukoinen typpi. Typpipitoinen neste voidaan käyttää fosforiherkillä pelloilla sekä erityisesti nurmen lannoitukseen. Kuivajae soveltuu alueille, jotka ovat herkkiä ravinnevalumille, sekä pelloille jotka tarvitsevat erityisesti fosforia. Kuivajae voidaan kompostoida tai kuivamädättää edelleen. Säästöä tulee myös kuljetuskustannuksissa, sillä  nestemäinen lannoite voidaan käyttää lähellä, kun taas ravinteiltaan rikkaampi kuivaosa voidaan ajaa kauemmas.

Haluatko hyödyntää paremmin lannan, ylijäämä nurmirehun ja muut tilalla syntyvät orgaaniset sivuvirrat? Kuivamädätyksellä saadaan kuivikelannasta sekä muista maatilan orgaanisista sivuvirroista tuotettua arvokasta biokaasua, jota voidaan käyttää sähkön ja lämmöntuotantoon sekä liikennepolttoaineena. Lisäksi ravinteet muuttuvat kasveille käyttökelpoisempaan muotoon, rikkakasvin siemenet tuhoutuvat ja ravinteet saadaan tiiviimpään muotoon, jolloin säästöä saadaan myös kuljetuskustannuksiin.

Liikennebiokaasua Energiatiloilta ja Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot- ja virrat – hankkeet järjestävät kuivamädätys ja lannan separointi infot seuraavilla paikkakunnilla klo. 09.30–13.30

Valtimo torstaina 23.10.2014 Laitalan Lomat(Laitalantie 85, 75710 Karhunpää)

Lieksa perjantaina 24.10.2014 Kestikievari Herranniemi(Vuonislahdentie 185, 81590 Vuonislahti)

Kontiolahti maanantaina27.10.2014 Jakokoski Tähtikallio, Tähtikalliontie 3, 81220 Kontiolahti

Liperi torstaina 30.10.2014 Pärnätupa(Patteristontie 41, 80400 Ylämylly)

Polvijärvi perjantaina 31.10.2014 Koskipirtti(Ruvaslahdentie 30, 83700 Polvijärvi)

Kitee tiistaina 4.11.2014 Veekmas Oy-Carelian kokous- ja koulutustila (Tolosentie 3, 82380 Tolosenmäki)

 

Ohjelma  Lataa

9.30   Aamukahvi

10.00 Tervetuloa! Biokaasulla kohti energiaomavaraista maakuntaa

10.15  Nivako Oy, Jussi Aellig, Uusiutuvaa energiaa kuivamädätyksellä

11.15  Bio GTS Oy, Mika Rautiainen, Biokaasuteknologialla energiaa, polttoainetta ja lannoitteita

12.15  Rekitec Oy, Tero Savela, Lietelannan separointiratkaisut, Valtimo, Lieksa, Liperi, ja Polvijärvi tilaisuuksissa.

           Lietelannan separointi/ Marja Pulkkinen, Niina Huikuri Kontiolahti ja Kitee tilaisuuksissa.

13.15-13.30  Keskustelua ja tilaisuuden päätös

 

Ilmoittautumiset alla olevan linkin kautta, tai suoraan Niinalle tai Marjalle.

http://pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat

Lisätietoja: Niina Huikuri, Pikes Oy, Pielisen Karjalan Energiaverkostot – ja virrat - hanke p. 040- 489 8166, Marja Pulkkinen, ProAgria Pohjois-Karjala ry, Liikennebiokaasua energiatiloilta- hanke p. 040- 301 2438

Energiapläjäys 2 - infotilaisuus Nurmeksessa 23.9.2014

Energiapläjäys 2 - infotilaisuus

Nurmeksessa 23.9.2014 klo 11.00 Hyvärilän kartanohotelli, Lomatie 12, Nurmes Höljäkkä -sali

Lämpimästi tervetuloa kaikille avoimeen infotilaisuuteen Nurmeksen Hyvärilään ja muihin kohteisiin. Tilaisuudessa käsitellään aurinkoenergiaa, pien CHP-tuotantoa, liiketoimintaa sekä esitellään energiaratkaisujen esittelyyn kehitettyä älypuhelinsovellusta. Tilaisuus on maksuton ja sisältää lounaan.

OHJELMA

11.00 Lounas Hyvärilä, Kartanohotelli, Lomatie 12, Nurmes Höljäkkä -sali
11.45 Tilaisuuden avaus, Jarmo Renvall, Karelia-ammattikorkeakoulu
11.50 Hajautetun uusiutuvan energian investoinnit ja ympäristöliiketoiminnan kehittäminen, Envitecpolis Oy
12.30 Yleistä aurinkoenergiasta ja aurinkoenergiajärjestelmät, Erkki Valjus, Ylä Karjalan Sähkö
13.05 Pien CHP-tuotanto,Tuomo Tiitto, Volter Oy (Ramp Up Oy)
13.50 Älypuhelinsovellus energiaratkaisujen esittelyyn, Timo Rui, Karelia-ammattikorkeakoulu

Siirtyminen Kuittilan tilalle (osoite Salmenkyläntie 5, Nurmes)
14.50 Pien CHP maatilamittakaavassa ja kahvit

Siirtyminen Pertti Kansalan tilalle (osoite Heinäjoentie 591, Karhunpää)
15.45 Aurinkoenergia ja tuulienergia käytännössä
16.25 Päivän yhteenveto

Ennakkoilmoittautuminen (lounas) ja lisätietoa tapahtumasta: jarmo.renvall@karelia.fi, p. 050 599 1340

Huom! Kiteeltä järjestetään Nurmekseen bussikuljetus. Kuljetukseen ilmoittautuminen: jarmo.renvall@karelia.fi, p. 050 599 1340

´

Pohjois-Karjalan bioenergiafoorumi 5.9.2014

Proagrian Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeen sekä PIKES Oy:n Bioenergiaverkostot ja -virrat -hankkeen yhteistyössä järjestämä Pohjois-Karjalan bioenergiafoorumi pidettiin Joensuussa Pakkahuoneella 5.9. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 36 henkeä. Kiitos kaikille osallistujille hyvistä ajatuksista ja aktiivisesta osallistumisesta foorumiin.

Tilaisuuden esitykset ovat saatavilla tämän linkin kautta. Esitykset

Energiapläjäys - infotilaisuus Kiteellä 18.9.2014

Kiteellä 18.9.2014 klo 12:00 – 16:00


Lämpimästi tervetuloa kaikille avoimeen infotilaisuuteen torstaina 18.9.2014 Kiteen Koivikkoon ja muihin
kohteisiin. Tilaisuudessa käsitellään esimerkiksi aurinkoenergiaa, biokaasua, liiketoimintaa ja energiamatkailua,
sekä testataan energiaratkaisujen esittelyyn kehitettyä älypuhelinsovellusta. Tilaisuus on maksuton ja sisältää
lounaan.


OHJELMA

12:00 Lounas, Koivikon Kievari, Koivikontie 8, 82430 Puhos Auditorio
12:45 Tilaisuuden avaus, Jarmo Renvall, Karelia-ammattikorkeakoulu
12:50 Hajautetun uusiutuvan energian investoinnit ja ympäristöliiketoiminnan kehittäminen, Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy
13:30 Aurinkoenergia, aurinkolämpö, Jukka Väkeväinen, JTV-Energia Ky
13:45 Biokaasu, kiinteä mädätys, suljettu ravinnekierto, Ville Kuittinen, Karelia-ammattikorkeakoulu
14:00 Älypuhelinsovellus energiaratkaisujen esittelyyn, Timo Rui, Karelia-ammattikorkeakoulu
Siirtyminen Bio10 Oy:lle, Puhoksentie 15, 82500 KITEE
14:30 Älypuhelinsovelluksen testausta käytännössä, Timo Rui
Siirtyminen Mirotex Oy:lle, Savikontie 21, 82500 Kitee
15:20 Aurinkoenergiaratkaisu käytännössä, esittelyä yrityksen toimitiloissa, Kimmo Karppanen Mirotex Oy
15:55 Päivän yhteenveto ja kahvi


Ennakkoilmoittautuminen (lounas) ja lisätietoa tapahtumasta:
jarmo.renvall@karelia.fi, p. 050 599 134

Huom! Nurmeksesta järjestetään Kiteelle bussikuljetus.
Kuljetukseen ilmoittautuminen: jukka.nevalainen@pikes.fi p. 0400 250 552

     

Bioenergialla työtä ja toimeentuloa Pielisen Karjalaan -vuosiraportti 2013-2014

                                                              

PKBEV -hanke on julkaissut toukokuussa vuosiraportin 2013-2014 Bioenergialla työtä ja toimeentuloa Pielisen Karjalaan. Julkaisu sisältää tutkimuksia ja selvityksiä seuraavista aiheista: 

Lataa    

 

 

 

 

 

 

 

   - Bioenergia osana elinkeinostrategiaa –Aluetaloudellisten vaikutusten mallinnus Pielisen Karjalan bioenergiahankkeista
   - Energiaomavarainen talo – Selvitys energiaomavaraisen talon lämmön- ja sähköntuottojärjestelmästä
   - Kolin Takametsä - energiaratkaisun esiselvitys
   - Esisuunnitelma Valtimon biokaasulaitoksesta
   - Toteutussuunnitelma omakotitalon biokaasulaitoksesta
   - Nurmeksen biokaasulaitoksen kannattavuusarviointi
   - Hake- tai puupellettilämmityksen toteutuksen arviointi: Koli Spa Lotus- kylpylä ja hotelli
   - Pielisen Karjalan peltobioenergiapotentiaalin kartoitus
   - Alueellisen ympäristöhallintajärjestelmän (REMS) askeleet Pielisen Karjalan alueelle
   - Hankkeen toimenpiteitä vuoden 2014 aikana
   - Opinnäytetöiden tiivistelmät:
      -Nurmeksen metallinyrkin markkinointistrategiat ja alihankinnat bioenergia-alalla
      -Selvitys pilkeliiketoiminnan mahdollisuuksista Pielisen Karjalassa


 

Energiaomavarainen talo 2 - Kolin takametsä selvitys valmistunut

PKBEV hankkeen toimeksiannosta Kolille rakennettavaan taloon tehtiin selvitys energiaomavaraisuuden mahdollisuuksista. Erona edelliseen selvitykseen, joka tehtiin Nurmeslaiseen matkailuyritykseen, otimme selvitykseen mukaan uusia tarkasteltavia tekniikoita ja mahdollisuuksia. Asiakkaiden toiveesta taloon tehtiin selvitys mahdollisuudesta tuottaa omista jätteistä biokaasua kompostoinnin sijaan. Ajatus ei ole ihan tuulesta temmattu sillä kotitalousbiokaasua tuotetaan paljonkin lämpimissä maissa (mm. Intia, Kiina, Nepali, Afrikka). Sen sijaan omien jätteiden energiamäärillä ei Suomen kylmissä ja pimeissä olosuhteissa päästä energiaomavaraiseksi, mutta sitä on mahdollista käyttää keittiökaasuna sekä kaasuvalaisimissa.

Energiaomavaraisuuteen pyrkiessä omakotitaloasujalla on tämänhetkisen tarjonnan perusteella mahdollista valita sähköntuotantomenetelmistä aurinko ja tuulienergia. Pienvesivoima tulee mahdolliseksi jos vieressä sijaitsee tarpeeksi vuolas koski tai joki. Lämmöntuotantoon on useita eri mahdollisuuksia, joista klapilämmitys vaihtoehto on edullisin vaatien asukkaalta enemmän omaa työtä. Valmista haluavalle klapi lämmitys ei sovellu päälämmityslähteeksi. Tällöin kannattaa harkita pelletti tai maalämpö ratkaisuja. Sähkölämmitys on edelleen ollut yksi suosituimmista yhdistelmistä puulämmityksen rinnalla. Puulämmitys on saanut uudenlaisia ratkaisuja vesikiertoisesta takasta automatisoituun pelletti takkajärjestelmään.

Selvityksessä huomioitiin omakotitaloasukkaiden toiveet lämmitys ja sähköntuotantoratkaisuissa. Lämmitysratkaisuina tarkasteltiin vesikiertoista takkaa yhdistettynä vesikiertoiseen kiukaaseen. Rinnalle otettiin vertailu maalämpö ratkaisusta joka on ollut nykyisin yksi suosituimpia lämmitysjärjestelmiä. Lisälämpöä on mahdollista saada aurinkokeräimillä, joka soveltuu lämmittämään erityisesti käyttöveden osuutta. Sähköntuotantoratkaisuna tarkasteltiin aurinkopaneeleja sekä kehitteillä olevia pelletillä ja hakkeella toimivia mikroluokan sähkön ja lämmöntuotanto järjestelmiä.

Pielisen Karjalan Energiailtapäivä -tilaisuudet Lieksa 24.9. ja Nurmes 25.9.

Pielisen Karjalan Energiailtapäivä -tilaisuudet

Pielisen Karjalan Energiailtapäivä -tilaisuudet järjestetään Lieksassa tiistaina 24.9. ja Nurmeksessa keskiviikkona 25.9. klo 12–16.

Energiailtapäivä tarjoaa uusinta tietoa kiinteistöjen mahdollisuuksista säästää energialaskuissa ja samalla tukea paikallista ja uusiutuvaa energiaa. Tilaisuudessa pääsee esittämään kysymyksiä alan ammattilaisille, jotka liittyvät metsäenergian energian hyödyntämiseen, lämmitykseen, lämmitysmuodon ja lämpöpalvelun valintaan ja muuhun energian käyttöön ja säästämiseen.

Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille kiinteistöjen energia-asioista kiinnostuneille, erityisesti julkisten ja teollisuuskiinteistöjen hallinnoijille ja isännöitsijöille, kuntien rakentamisesta ja energia-asioista vastaaville sekä rakentamisen ammattilaisille.

Lieksan tilaisuus pidetään ravintola Puustellissa, Hovileirinkatu 3, ja Nurmeksen kaupungintalon valtuustosalissa, Karjalankatu 1.

Energiailtapäivien järjestämisestä vastaavat yhteistyössä alueen kunnat, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy sekä neljä hanketta: Bioenergiaa maaseudulle (BIOMAS), Pielisen Karjalan energiaselvitys (PKES), Pielisen Karjalan Bioenergiaverkostot ja -virrat (PKBEV) ja Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke.

Ohjelma

12:00 Tilaisuuden avaus, Lieksa 24.9: Timo Kuiri, Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalot

12:00 Tilaisuuden avaus, Nurmes 25.9: Pasi Parkkinen, Valtimon kunta

12:10 Pielisen Karjala energiaomavaraiseksi?

Jukka Nevalainen, PIKES

12:20 Metsäperustaiset polttoaineet, hake ja pelletti – läheltä ja edullisesti?

                      Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus/Biomas-hanke

                      Matti Saastamoinen, Vapo Oy

12:50 Onko bioöljystä polttoöljyn korvaajaksi?

                      Kari Hartikainen, Green Fuel Nordic Oy

                      Leena Riekkola, Feed Stock Optimum Oy

13:15 Biokattilat, uutta teknologiaa vai työtä, tuskaa ja tuhkanpoistoa?

                      Pasi Rautiainen, Säätötuli Oy

13:30 Lämpöä tupaan – paikallisena palveluna

                      Pasi Kakkinen, Metsäpalvelu Pasi Kakkinen               

13:45 Kahvitauko

14.00 Tukea ja tietoa energiahankkeista

                      Urpo Hassinen, BIOMAS

                      Niina Huikuri, PKBEV

                      Jouko Parviainen, PKES

                      Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/Energianeuvontahanke

14:30 Paneeli- ja yleisökeskustelu

Alustajat vastaavat yleisön kysymyksiin

15:50 Tilaisuuden yhteenveto ja päätös, Jukka Nevalainen, PIKES

Bioenergiaverkostot ja -virrat -hanke hakee äitiysvapaan sijaista

 

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES toteuttaa yhdessä Karelia Ammattikorkeakoulun kanssa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen (EMR) rahoittamaa Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat -hanketta. Hanke on alkanut vuonna 2011 ja jatkuu 31.8.2014 saakka. Hankkeen keskeisin tavoite on luoda alueelle uusia maa- ja metsätalousyritysjoukkoja biotalouden liiketoimintaan. Erityisenä painopisteenä on hajautettu biojalostus.

Haemme hankkeeseen äitiysvapaan sijaiseksi projektipäällikköä ajalle 14.10.2013-30.6.2014.

Hakijoilta edellytämme:

  • bioenergia-alan koulutusta ja osaamista
  • maatilatalouden/yrityselämän tuntemusta
  • projektiosaamista
  • hyvää suullista ja kirjallista esiintymistaitoa
  • aktiivisuutta ja yhteistyökykyä

Lisätietoja tehtävästä antavat: projektipäällikkö Niina Huikuri, p. 040 689 8166 ja kehittämispäällikkö Jukka Nevalainen, p. 0400 250 552.

Hakemukset palkkatoiveineen sähköpostilla jukka.nevalainen@pikes.fi viimeistään maanantaihin 26.8.2013 klo 16.00 mennessä.

Bioenergiateknologiaa ja -tuotantoa -opintomatka Itävaltaan 30.9.-1.10.2013

Bioenergia teknologiaa ja –tuotantoa –opintomatkalla käymme tutustumassa Itävallassa hajautettuihin bioenergiantuotanto ratkaisuihin, raaka-ainehuoltoon sekä teknologian valmistajiin. 

Ensimmäisenpäivänä matkustamme Wienistä Eisenstadiin, jossa saamme katsauksen Itävallan energiapolitiikkaan. Weizin ja Gussingin kohteissa tutustumme mm. lämpöyrittäjätoimintaan, aurinko- ja puuenergian yhdistelmäratkaisuihin, CHP tuotantoon biokaasulaitoksessa, raaka-ainehuoltoon sekä varastoinnin sovelluksiin. Viimeisenä päivänä tutustumme lämpölaitteiden valmistukseen Herz yhtiöiden vierailulla Pinkafieldissä. Matkan kesto 5 päivää.

Matkan järjestää PIKES Oy:n hallinnoima ja Karelia AMK:n osatoteuttama Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja –virrat –hanke. Matkaoppaana toimii Asko Puhakka Karelia Ammattikorkeakoululta.                                              

Osallistumismaksu 250 €/henkilö.  Osallistujamäärä max. 10 henkeä.

Ilmoittautumiset 24.6.2013 mennessä.  Sähköpostitse niina.huikuri@pikes.fi  tai puhelimitse  040 689 8166.

Tervetuloa mukaan!   

Lataa esite ja tarkemmat ohjelmatiedot tästä

27.2. klo 14-15 Uratorilla / Uusiutuvan energian toimialan kartoitus ja kehittäminen Pielisen Karjalassa –tiedotustilaisuus

 

Kutsu!

Bioenergiaverkostot ja –virrat –hanke järjestää ensiviikolla Uratorilla Uusiutuvan energian toimialan kartoitus ja kehittäminen Pielisen Karjalassa –tiedotustilaisuuden.

Uratori ke 27.2. klo 14-15     

Pielisareena,  Lomatie, Nurmes

Tilaisuuden ohjelma:

14.00    Uusiutuvan energian toimialan kartoitus ja osaamisen kehittäminen     Anssi Kokkonen, Avainenergia Oy esitys

14.30    Pielisen Karjalan energiateollisuusohjelma                                        Jukka Nevalainen, Pikes Oy  esitys

14.40    Grow Green Nurmes!                                                                      Jani Karjalainen, JK Kehitystoimisto  esitys

14.50    Loppukeskustelu

 

Tervetuloa kuuntelemaan!

Grow Green Nurmes! -hankkeeseen haetaan projektipäällikköä

Nurmeksen kaupunki hakee projektipäällikköä Grow Green Nurmes! hankkeeseen

Projektipäällikön tehtävänä on vastata ”Grow Green Nurmes!” –aluekehittämisen ohjaushankkeen toteutumisesta ja hallinnoinnista sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tutustu hankesuunnitelmaan osoitteessa www.nurmes.fi.

Hankkeelle haetaan rahoitusta Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Rekrytointi toteutetaan ehdollisena ja toimi täytetään, mikäli hanke saa positiivisen rahoituspäätöksen. Työsuhde on kokoaikainen ja määräaikainen. Työsuhde alkaa aikaisintaan 1.3.2013 ja päättyy 28.2.2014. Toimeen valitun henkilön on mahdollista hakea uusiin vastaaviin suunnittelutehtäviin hankkeen päättyessä vuonna 2014.

Työpaikkailmoitus

Biokaasulaitoksen perustaminen ja kannattavuus maatilalla -koulutus, alkaen 19.2.2013 klo 9.00

Biokaasulaitoksen perustaminen ja kannattavuus maatilalla -koulutus

 

Koulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet maatilamitta-kaavan biokaasulaitoksen perustamiseksi. Koulutuksen aikana käydään läpi biokaasulaitosten teknologiaa ja prosesseja sekä tehdään kustannus ja kannattavuuslaskelmia.

 

Koulutuksen sisältö:  Lataa esite

  • biokaasutuksen perusteet
  • biokaasulaitosprosessit ja laitosmallit
  • sähkön- ja lämmöntuotanto sekä liikennebiokaasutuotanto (mobiilitankkausaseman  ja biokaasuauton esittely)
  • tukimuodot ja kansalliset linjaukset
  • laitoksen perustamiseen liittyvät luvat
  • lannoiteaineiden valmistus
  • kustannus- ja kannattavuuslaskelmat
  • biokaasuprosessin soveltuminen eri kohteisiin
  • biokaasun tuotannon perusanalyysit ja mittauslaitteisto
  • opintomatka biokaasulaitos kohteisiin

Kouluttajana toimii Juha Luostarinen Metener Oy:stä.
Lisätietoa koulutuksesta ja koulutukseen ilmoittautuminen sähköpostilla osoitteeseen niina.huikuri@pikes.fi tai puhelimitse 040 689 8166.
Ilmoittautumiset viimeistään 12.2.2013 mennessä. Koulutus on maksuton.
Koulutuksen järjestää PIKES Oy:n hallinnoima ja Karelia ammattikorkeakoulun osatoteuttama Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja –virrat (PKBEV) –hanke.

 

Kesto:                5 pv, 6-7 h/pv
Ajankohta:        Koulutus järjestetään kerran viikossa tiistaisin, 
                            alk. 19.2.2013  klo: 9.00
Paikka:              Isäntärenki, Vuonisjärventie 2, Lieksa    

 

Kuva: Haapajärven ammattioppilaitoksen biokaasulaitos, © Steve Malinen

WES 2013 - Forest Energy & Bioeconomy 2013 / Kolilla 11.-15.2.2013

 

Kolilla järjestetään neljättä kertaa kansainvälinen puuenergiaan liittyvä konferenssi WES 2013. Tapahtumaan osallistuu Kanadasta, Venäjältä ja Euroopasta puuenergian ja biotalouden alan yrityksiä.

Tapahtuma kestää viisi vuorokautta ma-pe 11.-15.2.2013. WES alkaa maanantaina Karjalan ammattikorkeakoulussa järjestettävällä Project Cornerilla, jonka jälkeen vieraat Kolilla ottaa vastaan PIKES Oy ja Lieksan kaupunki klo 20.00 alkavassa Icebreaker tilaisuudessa. Kaksi päiväinen konferenssi alkaa tiistaina klo 9.00.

Konferenssin ohjelma

Yrityksille järjestetään keskiviikkona klo 16.30-18.30 B2B tapaamisia konferenssiin osallistuvien yritysten kanssa. Ilmoittautumiset B"B tapaamisiin sekä yrityslistat JOSEK:sta Jouko Parviaiselta.

Maanantaina, torstaina ja perjantaina järjestetään opintomatkoja (study tour) Itä-Suomen alueen bioenergia kohteisiin.

Ilmoittautuminen konferenssiin WES2013 sivuilta.

Konferenssin hinnat

Näytetään tulokset 1 - 20 / 27
Merkintöjä per sivu 20
jostakin 2

TIEDOTE

14.11.2012

Energiaomavarainen maatila Nurmekseen – puunkaasutuksella sähköä ja lämpöä

 

Savikylällä Jouni Korhosen maatilalla siirrytään loppuvuodesta energiaomavaraiseksi kun tilalla käynnistetään oma pien CHP laitos. Tilalla käytettävä laitosratkaisu tulee olemaan ainutlaatuinen sillä sähkö ja lämpö tullaan tuottamaan puuta kaasuttamalla. Korhosen tila tuleekin olemaan ensimmäinen maatila Suomessa, joka tuottaa sähkön ja lämmön puuhakkeella. Pielisen Karjalalle kohteesta tulee ensimmäinen malli energiaomavaraisesta maatilasta.

Puuhaketta on käytetty vuosikymmeniä lämmöntuotantoon, mutta vasta viimevuosina on kehitetty pienemmän mittakaavan laitteistoja, joilla hakkeesta voidaan tuottaa myös sähköä.  Näistä mielenkiintoisimpia ovat olleet puun kaasutuksella sekä höyryllä toimivat ratkaisut. Energian hintojen nousu, haja-asutuksen energiahuollon tarve sekä uusiutuvan energian osuuden tavoitteet ovat luoneet tarpeita erilaisille bioenergiantuotanto ratkaisuille, joista kilpailukykyisimpiä ovat olleet edellä mainitut vaihtoehdot.

Volter Oy:n valmistama puunkaasutukseen perustuva CHP laitos on teholtaan 140 kw ja voi tuottaa parhaimmillaan energiaa 1 200 000 kwh vuodessa. Kosteuspitoisuudeltaan alle 18 % hake kaasutetaan kaasuttimessa prosessikaasuksi (mm. CO ja H2), joka muunnetaan polttomoottorin avulla sähköksi ja lämmöksi. Generaattori tuottaa sähköä 40 kw teholla sekä lämpöä 100 kw teholla. Puuhake kuivataan tilalla prosessista saatavalla lämmöllä sekä aurinkoenergiaa hyödyksi käyttämällä. Näin puusta saadaan enemmän energiaa irti ja prosessi toimimaan optimaalisesti. Kuivaamalla haketta kuluu jopa 35 % vähemmän. Säästö voi olla tällöin yli 10 000 euroa vuodessa. Haketta laitos tulee käyttämään 1400–1500 i-m3/v. Alkuun hake on tarkoitus ostaa tilalle valmiina, mutta myöhemmin on mahdollista siirtyä omaan haketukseenkin.

Pikes Oy:n hallinnoima Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja –virrat –hanke teki kesäkuussa selvityksen puunkaasutus CHP laitoksen kannattavuudesta Kuittilan maatilalle.

 

Niina Huikuri

Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja –virrat -hanke

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Kuittilan maatilan puunkaasutus CHP-laitos.

Hankekuvaus

Perinteinen maa- ja metsätalousala on muuttunut rajusti viimeisten vuosikymmenten aikana, minkä johdosta perinteinen luonnonvarojen käyttö on vähentynyt. Pielisen Karjalassa on omasta takaa suuret biomassavarannot, joita hyödyntämällä kestävästi saadaan luotua uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä seutukunnalle sekä lisättyä alueen energiaomavaraisuutta. Bioenergia-alan kehittäminen on linjattu kansallisella ja maakunnallisella tasolla yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista. Pielisen Karjalan seutukunnan puitteet luovat oivat mahdollisuudet alan kehittämiselle.

Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja –virrat –hanke on perustettu edistämään bioenergia-alan kehitystä seutukunnalla. Tavoitteena on luoda uusia maa- ja metsätalous yritysjoukkoja jotka suuntautuvat bioenergia-alan liiketoimintaan. Erityisenä painopisteenä on hajautettu bioenergiantuotanto.

 

                                                                                 

Hankkeen tausta

Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat -hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on luoda uusia biotalouteen suuntautuneita maa- ja metsätalousyritysjoukkoja.  Hankkeessa luodaan biomassan tuotantoon, keruuseen, hajautettuun biojalostamiseen sekä kuljetuslogistiikkaan liittyviä liiketoimintamalleja.

Tärkein toimintamuoto on jalkauttaa Pohjois-Karjalaista biotaloustoimijoiden ja verkostojen osaamista suoraan Pielisen Karjalan maaseutuyritysten käyttöön ja käytäntöön. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä METTI:n, Valtimon bioterminaali- sekä Itä Suomen yliopiston Hajautetut biojalostamot –hankkeen kanssa.

Kokonaisuutena hankkeella edistetään Pielisen Karjalan kasvihuonepäästöjen ja biojätemäärien merkittävää vähentämistä sekä alueen energiaomavaraisuuden nostoa.

Hanke on Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskus METTI:n osahanke. Hanketta hallinnoi ja koordinoi Pikes Oy ja osatoteuttajana toimii P-K Ammattikorkeakoulu. Hankkeelle on myönnetty Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus Pohjois-Karjalan ELY keskukselta 399 000 euroa. Hanke on kolmivuotinen päättyen 30.8.2014.

Rahoittajien logot