Ajankohtaista

« Takaisin

Energiaomavarainen talo 2 - Kolin takametsä selvitys valmistunut

PKBEV hankkeen toimeksiannosta Kolille rakennettavaan taloon tehtiin selvitys energiaomavaraisuuden mahdollisuuksista. Erona edelliseen selvitykseen, joka tehtiin Nurmeslaiseen matkailuyritykseen, otimme selvitykseen mukaan uusia tarkasteltavia tekniikoita ja mahdollisuuksia. Asiakkaiden toiveesta taloon tehtiin selvitys mahdollisuudesta tuottaa omista jätteistä biokaasua kompostoinnin sijaan. Ajatus ei ole ihan tuulesta temmattu sillä kotitalousbiokaasua tuotetaan paljonkin lämpimissä maissa (mm. Intia, Kiina, Nepali, Afrikka). Sen sijaan omien jätteiden energiamäärillä ei Suomen kylmissä ja pimeissä olosuhteissa päästä energiaomavaraiseksi, mutta sitä on mahdollista käyttää keittiökaasuna sekä kaasuvalaisimissa.

Energiaomavaraisuuteen pyrkiessä omakotitaloasujalla on tämänhetkisen tarjonnan perusteella mahdollista valita sähköntuotantomenetelmistä aurinko ja tuulienergia. Pienvesivoima tulee mahdolliseksi jos vieressä sijaitsee tarpeeksi vuolas koski tai joki. Lämmöntuotantoon on useita eri mahdollisuuksia, joista klapilämmitys vaihtoehto on edullisin vaatien asukkaalta enemmän omaa työtä. Valmista haluavalle klapi lämmitys ei sovellu päälämmityslähteeksi. Tällöin kannattaa harkita pelletti tai maalämpö ratkaisuja. Sähkölämmitys on edelleen ollut yksi suosituimmista yhdistelmistä puulämmityksen rinnalla. Puulämmitys on saanut uudenlaisia ratkaisuja vesikiertoisesta takasta automatisoituun pelletti takkajärjestelmään.

Selvityksessä huomioitiin omakotitaloasukkaiden toiveet lämmitys ja sähköntuotantoratkaisuissa. Lämmitysratkaisuina tarkasteltiin vesikiertoista takkaa yhdistettynä vesikiertoiseen kiukaaseen. Rinnalle otettiin vertailu maalämpö ratkaisusta joka on ollut nykyisin yksi suosituimpia lämmitysjärjestelmiä. Lisälämpöä on mahdollista saada aurinkokeräimillä, joka soveltuu lämmittämään erityisesti käyttöveden osuutta. Sähköntuotantoratkaisuna tarkasteltiin aurinkopaneeleja sekä kehitteillä olevia pelletillä ja hakkeella toimivia mikroluokan sähkön ja lämmöntuotanto järjestelmiä.

Kommentit
Trackback URL:

TIEDOTE

14.11.2012

Energiaomavarainen maatila Nurmekseen – puunkaasutuksella sähköä ja lämpöä

 

Savikylällä Jouni Korhosen maatilalla siirrytään loppuvuodesta energiaomavaraiseksi kun tilalla käynnistetään oma pien CHP laitos. Tilalla käytettävä laitosratkaisu tulee olemaan ainutlaatuinen sillä sähkö ja lämpö tullaan tuottamaan puuta kaasuttamalla. Korhosen tila tuleekin olemaan ensimmäinen maatila Suomessa, joka tuottaa sähkön ja lämmön puuhakkeella. Pielisen Karjalalle kohteesta tulee ensimmäinen malli energiaomavaraisesta maatilasta.

Puuhaketta on käytetty vuosikymmeniä lämmöntuotantoon, mutta vasta viimevuosina on kehitetty pienemmän mittakaavan laitteistoja, joilla hakkeesta voidaan tuottaa myös sähköä.  Näistä mielenkiintoisimpia ovat olleet puun kaasutuksella sekä höyryllä toimivat ratkaisut. Energian hintojen nousu, haja-asutuksen energiahuollon tarve sekä uusiutuvan energian osuuden tavoitteet ovat luoneet tarpeita erilaisille bioenergiantuotanto ratkaisuille, joista kilpailukykyisimpiä ovat olleet edellä mainitut vaihtoehdot.

Volter Oy:n valmistama puunkaasutukseen perustuva CHP laitos on teholtaan 140 kw ja voi tuottaa parhaimmillaan energiaa 1 200 000 kwh vuodessa. Kosteuspitoisuudeltaan alle 18 % hake kaasutetaan kaasuttimessa prosessikaasuksi (mm. CO ja H2), joka muunnetaan polttomoottorin avulla sähköksi ja lämmöksi. Generaattori tuottaa sähköä 40 kw teholla sekä lämpöä 100 kw teholla. Puuhake kuivataan tilalla prosessista saatavalla lämmöllä sekä aurinkoenergiaa hyödyksi käyttämällä. Näin puusta saadaan enemmän energiaa irti ja prosessi toimimaan optimaalisesti. Kuivaamalla haketta kuluu jopa 35 % vähemmän. Säästö voi olla tällöin yli 10 000 euroa vuodessa. Haketta laitos tulee käyttämään 1400–1500 i-m3/v. Alkuun hake on tarkoitus ostaa tilalle valmiina, mutta myöhemmin on mahdollista siirtyä omaan haketukseenkin.

Pikes Oy:n hallinnoima Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja –virrat –hanke teki kesäkuussa selvityksen puunkaasutus CHP laitoksen kannattavuudesta Kuittilan maatilalle.

 

Niina Huikuri

Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja –virrat -hanke

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Kuittilan maatilan puunkaasutus CHP-laitos.

Hankekuvaus

Perinteinen maa- ja metsätalousala on muuttunut rajusti viimeisten vuosikymmenten aikana, minkä johdosta perinteinen luonnonvarojen käyttö on vähentynyt. Pielisen Karjalassa on omasta takaa suuret biomassavarannot, joita hyödyntämällä kestävästi saadaan luotua uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä seutukunnalle sekä lisättyä alueen energiaomavaraisuutta. Bioenergia-alan kehittäminen on linjattu kansallisella ja maakunnallisella tasolla yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista. Pielisen Karjalan seutukunnan puitteet luovat oivat mahdollisuudet alan kehittämiselle.

Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja –virrat –hanke on perustettu edistämään bioenergia-alan kehitystä seutukunnalla. Tavoitteena on luoda uusia maa- ja metsätalous yritysjoukkoja jotka suuntautuvat bioenergia-alan liiketoimintaan. Erityisenä painopisteenä on hajautettu bioenergiantuotanto.

 

                                                                                 

Hankkeen tausta

Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat -hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on luoda uusia biotalouteen suuntautuneita maa- ja metsätalousyritysjoukkoja.  Hankkeessa luodaan biomassan tuotantoon, keruuseen, hajautettuun biojalostamiseen sekä kuljetuslogistiikkaan liittyviä liiketoimintamalleja.

Tärkein toimintamuoto on jalkauttaa Pohjois-Karjalaista biotaloustoimijoiden ja verkostojen osaamista suoraan Pielisen Karjalan maaseutuyritysten käyttöön ja käytäntöön. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä METTI:n, Valtimon bioterminaali- sekä Itä Suomen yliopiston Hajautetut biojalostamot –hankkeen kanssa.

Kokonaisuutena hankkeella edistetään Pielisen Karjalan kasvihuonepäästöjen ja biojätemäärien merkittävää vähentämistä sekä alueen energiaomavaraisuuden nostoa.

Hanke on Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskus METTI:n osahanke. Hanketta hallinnoi ja koordinoi Pikes Oy ja osatoteuttajana toimii P-K Ammattikorkeakoulu. Hankkeelle on myönnetty Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus Pohjois-Karjalan ELY keskukselta 399 000 euroa. Hanke on kolmivuotinen päättyen 30.8.2014.

Rahoittajien logot