Metsäenergia

 

Metsäenergialla tarkoitetaan energiakäyttöön suunnattua puupohjaista biomassaa sekä turvetta. Puuperäisistä näitä ovat lähinnä metsänhakkuutähteet sekä harvennuksista saatava pienpuu. Metsänhakkuutähteet ja pieniläpimittainen puu useimmiten haketetaan ja käytetään paikallisissa lämpölaitoksissa. Klapeja ja halkoja taas tuotetaan pieniläpimittaisesta puusta, useimmiten koivusta. Hake ja klapi ovatkin halvimpia lämmityspolttoaineita, minkä vuoksi niiden käyttö on Suomessa suositumpaa kuin esimerkiksi brikettien tai pellettien. Omakotitaloissa yleisin lämmitysmuoto on edelleen ollut klapi ja sähkölämmityksen yhdistelmä.

Metsäenergia voidaan edelleen jalostaa arvokkaammiksi energiatuotteiksi, kuten briketit, pelletit, nestemäiset polttoaineet, hiili, kaasu. Energianhinnan noustessa on kiinnostus erilaisten energiajalosteiden tuotantoon lisääntynyt niin pienten toimijoiden kuin suurten metsäyhtiöidenkin keskuudessa. Metsävarojen käyttöä energiantuotantoon ei enää karsastella siinä määrin mitä kymmen vuotta sitten. Paperi ja sellutuotannon vähennettyä Pohjoismaissa tulevat korvaavat tuotteet olemaan erilaisia biojalosteita huipputeknisistä materiaaleista energiaan. Suomessa metsäenergia ja siitä tehdyt jalosteet tulevatkin olemaan tärkein osa uusiutuvan energiantuotantoa.

Metsäenergiaksi / peltoenergiaksi voidaan luokitella myös puun lyhyt kiertoviljely, johon käytetään pohjoismaissa pajua ja trooppisilla alueilla eukalyptystä. Puuta kasvatetaan vain viisi vuotta, minkä jälkeen se hakataan. Ruotsissa pajua on jonkin aikaa kasvatettu ja käytetty hakkeena lämmitys/voimalaitoskäyttöön. Esteenä pajun kasvatukselle ovat olleet liian korkea tuotantokustannus suhteessa saatuun hintaan. Käyttöönottoa ovat hidastaneet myös pajun ominaisuudet imeä maaperästä mm. raskasmetalleja, rikkiä sekä muita polttoa tai jalostusta haittaavia aineita. Pajua sekä muita pohjoisen periferiaan soveltuvia nopeakasvuisia puulajeja tutkitaan edelleen yhtenä mahdollisuutena lisätä puubiomassan tuotantopotentiaalia.